19.8.-12

Vuodatuksen ongelmat toi oman taukonsa osan ilmestymiseen, mutta sen lisäks mulla oli töitä ja sitten alko koulu ja jotenkin vaan innostus hiipu hetkeks. Nyt kuitenkin taas ihan huipulla ja uutta osaakin saatiin viimein ;)! Kuvasta lukemaan. Älkääkä unohtako taloesittelyä, jonka tein tässä samalla, joka on ennen 7. osaa. Sinne TÄSTÄ.




2.7.-12

Taasen uutta osaa, niitähän on jo puoli tusinaa ;)!

 

1.7.-12

Korjailin pari pientä kirjoitusvirhettä edellisistä osista :). Ja hei heinäkuu jo :D!

 

28.6.-12

Piti jo osan lopussa kysellä, mutta tietenkin unohdin: Onko parempi sanoa Pippalle vai Pipalle, kun tytön nimi on Pippa?

Ja kertokaahan myös mielipiteitä kenet haluaisitte perijäksi! Olen aika varmasti asian päättänyt, mutta olis kiva kuulla muidenkin mielipiteitä ;).

 

27.6.-12

Viides osa on valmis :)! Kuvasta lukemaan:

 

20.6.-12

Jopa töiden ohella saan näköjään sittenkin vain ilmestymään osia :D. Tässä neljättä:

 

17.6.-12

Uusi osa jälleen :)! Huomatkaa myös taloesittely, joka ilmestyi toisen osan jälkeen!

 

16.6.-12

Tein pienen taloesittelyn, kun sitä kaipailtiin :). Tästä.
Eilen illalla mun piti vaan käydä nopeesti ottaan talokuvat ja laittaan ne tänne, mutta se siitä vähän venähti ja rupesin pelaan osaa eteenpäin sinne kahteen yöllä :D. Eli kolmaskin osa siis edistyy ;).

 

14.6.-12

Toinen osa on luettavissa! Klik kuvaa:

 

10.6.-12

Ensimmäinen osa on nyt valmis :)! Kuvasta lukemaan:

 

9.6.-12

Moi! Vuodatuksen kanssa on ollut nyt vähän liikaakin säätöö, mutta sain viimein kaikki sivulaatikot ja cboxin toimiin. En tiedä johtuko se sitten nettiselaimesta, kun omalla koneella on vaan Chrome, mutta nyt tulin tekemään kaiken alusta toisella koneella Firefoxilla. Vaikeuksien kautta voittoon :)!

Kunhan vaan saisin sitten omalla koneellani näkymään kuitenkin seuraavat tekstit, eli osat. Aloittaja Vilma on piakkoin valmis ja pääsette näkemään esimakua hänestä ;)!

Tässä tuleva aloittaja, Vilma :

Tässä olikin sitten vähän pitempi väli, mutta sain viimein tänkin osan kirjotettua :)!

*****
( X )
Pippa otti heti Aadan vanhan maalaustelineen ahkeraan käyttöön. Hänellä oli haaveena kasvattaa sekä maalaus- että kirjoitustaito huippuunsa.



Uudella ainesmäjäyttimellä ruoan valmistaminen kävi Leevin mieleisesti ja huomattavasti tehokkaammin kuin vanhalla lauta-veitsi-menetelmällä.



Ripoilla tärkeät keskustelut käydään näemmä aina ruokapöydän ääressä.
"Leevi ooksää ikinä ajatellu lapsia?"
"Totta kai! Ainakin viis. Se on mun elämänhaave näin alkuun"
"No mut hommattaisko aluks nyt vaikka yks?"



"Eiku viis", Leevi totesi tuimana.
"Ehkä niin, mutta yks kerrallansa ne tulee, ei me nyt kerralla voida viittä hankkia, mun mahahan räjähtäis"
"Ai sä meinasitkin silleen. Ahaa, no sehän passaa. Mutta ethän sä halua, että ne syntyy aviottomaan suhteeseen?"
"En tietenkään. Meinaatko sä että...?"
"Meinaanpa hyvinkin. Mennään naimiisiin, nyt heti!"



He kävelivät tonttinsa lähellä sijaitsevan joen rantaan ja laittoivat suunnitelman täytäntöön. 



He menivät naimisiin vain luonnon seuratessa hiljaa ympärillä ja lupasivat rakastaa toisiaan niin myötä- kuin vastoinkäymisissä.



"Tahdon". Sana joka liitti heidät ikuisesti yhteen.



Illalla he paneutuivat suunnitelman toiseen osaan heti hääyönsä kunniaksi.

*****



"Hyvä! Just noin!" Leevi kannusti vaimoaan, jolle oli tehnyt henkilökohtaisen kunto-ohjelman. Pippa halusi laihtua ja päästä parempaan kuntoon, mutta häntä huoletti yksi asia.
"Mutta entä jos mä oon sittenkin raskaana? Sillon ei todellakaan sais rehkiä"
"Pippa rakas. Sä tiedät ihan hyvin, että testi näytti että et oo. Eikä se valehtele. Ainakaan jos niitä teki kolme".
Leevi ja Pippa eivät olleet kovasta yrittämisestä huolimatta onnistuneet vielä saamaan lasta alulle.



Öisinkään Rippojen talossa ei ollut hiljaista, sillä silloin usein Leevin vanhemmat saapuivat paikalle pitämään eloa yllä.



"Yööh! Liikunta ei todellakaan sovi mulle!" Pippa vaikersi oksentaessaan taas yhden treenipäivän päätteeksi. "Mä lopetan kuntoilun. Ihan sama miltä mä näytän, mutta tätä huonoo oloo  en ainakaan jaksa enää".



Se olikin hyvä päätös, sillä Pippa oli viimeinkin raskaana.



Parin yhteinen unelma oli käymässä toteen. Leevi hämmästeli kuinka nopeasti pikkuinen kasvoikaan mahassa.



Pipan erityistä herkkua raskausaikana oli jäätelö. Hän saattoi vedellä sitä jopa monta litraa päivässä.



Leevin ja Pipan aika kului edelleen pääosin harrastusnurkkauksessa. Lastenhuonettakaan ei osattu vielä sisustaa, koska tulevan vauvan sukupuolta ei vielä tiedetty, eikä haluttukaan tietää.



Juuri kun Pippa sai ruoan valmiiksi synnytys alkoi. "No täytyy kai syödä tän jälkeen". Leevi tilasi heti taksin joka kiidätti heidät sairaalaan.



Pitkältä tuntuneen ajan päästä vauvan sukupuoli selvisi. Nälkäkin oli ehtinyt unohtua jo monta kertaa.



Kotiin päästyään ja aikansa helliteltyään Pippa laski pienen poikansa, Tomin, kehtoon.

( Tomi on sikeäuninen sekopää )





Tomin huone sisustettiin pojalle sopivaksi.



Kun lapsi oli viimein synnytetty, eikä huonon olon syy ollutkaan liikunta, Pippa päätti karistaa raskaus- ja vähän muitakin kiloja Leevin kannustuksella.



Reenit keskeytyivät, kun Leevi huomasi yllättäen, että hänellä onkin syntymäpäivä.



Leevi kasvoi kunnon aikuiseksi. Vaikka sellaiseksihan hän on itsensä aina ennenkin tuntenut.



Ja treenit jatkuu.



Leevin avulla Pipan kuntoilun tulokset näkyivät nopeasti. Häntä ei ollut tunnistaa enää samaksi ihmiseksi. Hän oli entistä ehompi, uusi Pippi!



Pippa halusi ehdottomasti jatkaa treeniä vielä makuuhuoneenkin puolella.



Pippa aloitti kirjottamaan kirjaa. Kotiäitinä hänellä oli aikaa lastenhoidon ohella vaikka mihin.



Kirjoittaminen ja moni muukin touhu keskeytyi usein oksennuksen tarpeeseen. Pippa tiesi heti, ettei se johtunut tällä kertaa kuntoilusta, vaan jo toisesta lapsen alusta.



Painoa tuli vääjäämättä lisää, mutta kuntoaan Pippa ei halunnut päästää romahtamaan vaan jatkoi jumppaamista raskausaikanakin.



Maha-asukki kaipasi huolenpitoa niin, että Pipan oli vahdittava elintapojaan antaakseen sille parhaan mahdollisen tulevaisuuden. Kukaan ei kuitenkaan ikinä unohtanut Tomia, joka oli vanhempien silmäterä ja tärkein asia heille koko maailmassa. Tomille osoitettiin huomiota ja hänen kanssaan leikittiin lähes koko ajan.



Hiki virtasi vuolaasti kun Leevi koitti kehittää vartaloaan entistä urheilullisemmaksi.



Leevi katseli usein poikaansa haltioissaan, toivoen tämän perivän kaikki hänen parhaat puolensa.



Pippa törmäsi sattumalta lenkillään Aadaan.



Aada asui tätä nykyä pienessä, hyvin mukavan oloisessa talossa miehensä Samulin ja Martti-poikansa kanssa.



Martti oli kasvanut ja hänestä oli kehittymässä oikein komea poika.

*****



Pikkuinen kasvoi mahassa kovaa vauhtia, mutta niin kasvoi Tomikin. Hänestä oli tulossa taapero.



Muodonmuutoksen jälkeen, oi mikä sydäntensulattaja. 



Leevi rupesi heti opettamaan Tomille tärkeitä taitoja, kuten pottailua.



Leevi oli rauhaisasti opettamassa poikaansa puhumaan



... kun viereisestä huoneesta kuului synnyttämään alkaneen Pipan rääkäisy. Ei kun kiiresti sairaalaan!



Kaikki sujui jälleen hyvin. Pariskunta asteli sairaalasta taas yhtä perheenjäsentä rikkaampana.



Tomi oli autuaan tietämätön mitä juuri oli tapahtunut. Hän vain ihmetteli hieman, minne äiti ja isi katosivat. 



Lastenhuoneen ilmettä muutettiin molemmille sukupuolille sopivaksi, sillä uusi tulokas oli tyttö.



Joka äidin ja isän pikku unelma, Jenni.



Jenni toi mukanaan äidillensä harmillisen monta lisä kiloa, jotka uhkasivat jäädä vyötärölle. Juoksumatolle mars!



Kun pikkusiskosta ei pienen kokonsa takia ollut vielä leikkitoveriksi, niin Tomi viihdytti itse itseään autoilla ja muilla leluilla jos vanhemmilla oli muuta pakottavaa tekemistä. Kun Tomi oli oppinut puhumaankin, niin leikkejä oli kiva värittää pienillä tarinoilla.



Kahdenkin lapsen kanssa oli jo vaikeaa, kun kumpikin itki ja halusi ruokaa samaan aikaan ja itselläkin oli kaiken lisäksi nälkä, tai oli vaippa vaihdettavana tai jokin muu hätänä.
"Ja Leevikö muka haluaisi näitä viisi?" Pippa kummasteli kädet täynnä työtä.



Syntymäpäivä tuli Pipalle yllätyksenä, niin kuin Leevillekin oli käynyt. Pienten lasten kanssa vain unohtaa kaiken muun. Leevi taas kauhistui huomatessaan jälleen unohtaneensa vaimonsa syntymäpäivän!



Paria lisäryppyä lukuunottamatta Pippa pysyi lähes entisellään.



Leevi sai hoitaa myös Tomin kävelyopetuksen.
"Olet paras poika ikinä ja huisin nopea oppimaan!" hän kannusti.
"Niin olenkin" Tomi vastasi tomeran itsevarmasti.



Välillä oli helpointa vain kutsua lastenhoitaja muutamaksi tunniksi, että vanhemmatkin saivat rentoutua ja keskittyä omiin juttuihinsa. Pipalla oli työn alla jo toinen kirjansa. Romantiikan kukka oli valmistunut ja nyt hän luonnosteli jännityskirjaa Kuilun partaalla.



Tomille ei tarvinnut opettaa kaikkea kädestä pitäen, vaan hän kävi oma-aloitteisesti kiinni palikkalaatikkoon ja ryhtyi kehittämään loogisia taitojaan.



Jenni vietti syntymäpäivänsä niin kuin Tomikin, ilman kakkua.



Pienen muutoksen jälkeen Jenni oli oikein suloinen ( urheilullinen ja nero ) taapero.



"Jenni ja Tomi on jo niin isoja, ettei niistä oo enää niin paljon vaivaa. Hommattaisko siis yks vauveli lisää?"
"Ehdottomasti!"



Ja siitä ilta jatkuikin arvattavissa merkeissä.

*****
*****
*****
Vielä pahoittelut siitä, että osassa kesti näin kauan! Nyt se on kuitenkin täällä ja seuraavaa taidan alkaakin pelaamaan jo tänään. Saa nähdä kauanko sen ilmestymiseen menee ;)! Koulu on kuitenkin alkanu ja lukio vie aika paljon aikaa.
Kommentit on toivottuja :)!

Pippan muuton myötä rakennettiin uusi talo, ja tässä se tulee :)! :



Ulkoa. Uusi rakennelma on huomattavasti isompi kuin edellinen, vaikkei tätäkään nyt vielä mikskään linnaks sanois ;).



Pohjapiirustus. Näiden kuvien oton jälkeen taloon on lisäilty tavaraa, mm matto eteiseen ja olkkarin sohvan taakse on tullut tietokonepöytä. 



Eteinen olkkarista päin kuvattuna.



Ja eteisen ovelta päin kuvattuna. Ite ainakin tykkään kovasti tuosta ikkunasta, mistä näkee keittiöön ja ruokailutilaan!





Sinisävyinen vessa.



Olohuone. ( Jonne tosiaan on ilmestynyt myös tietokonepöytä tätä nykyä )



Harrastenurkkaus.



Makkari, jonne päästään tuosta harrastenurkkauksen vierestä.



Ja toisessa nurkassa vielä tyhjänä oleva huone, mitä lie sen varalle on suunniteltu ;).



Kodin sydän, eli pikkuinen keittiö.



Ja ruokailutila, jossa ite tykkään varsinkin noita avarista ikkunoista.

*****

Sellainen talo, mitäs piditte :)?

*****

"Aada mä oon täs vähän miettiny pois muuttamista. Kaipaan vähän elämää ja uusia maisemia".

"Mitä!? Et varmasti muuta vielä ja jätä mua yksin! Oota edes että mä kasvan aikuiseks ja saan leivän syrjästä kiinni".
"Sä pärjäisit kyllä tosi hyvin yksinkin ja tottakai kävisin usein. pyytäisit vaikka jonkun kivan jätkän tänne asuun kanssas ( vink vink )".

"Et! Jäät vielä hetkeks"
"No okei. Mutta vaan vähäks aikaa. Muutan heti kun vaan tulee sopiva hetki"

"Kiitos"

*****

Pippikin oli kasvanut viimein aikuiseksi ja oli taas Leevin luona. Heidän suhteensa oli jo hyvin lämmin.

Leevi piti huolen sitä, että Pippi tunsi itsensä erityiseksi ja hemmotelluksi mm. hieromalla tätä ahkeraan.

Pippi jäi yöksi ja he nukkuivat yhdessä Hunterin entisessä makuuhuoneessa.

Aamulla Aadan lähdettyä jo kouluun Pippa ja Leevi söivät yhdessä Leevin valmistamaa herkkuaamiaista söpösti yöasusillaan.

Nyt oli Aadankin aika aikuistua.

Tätä hän oli odottanut kauan. Ja vielä kovemmin siitä lähtien, kun hän tapasi Samulin.

Aada sai kasvaessaan taas samat hiukset. Uudeksi piirteekseen hän sai ulkoilun inhoajan.

( Kokonaisuudessaan Aada on nyt ulkoilun inhoaja, arjen sankari, nero, säästeliäs ja ystävällinen. Lemppareita ovat klassinen musiikki, kasvis-kevätkääryleet ja punainen väri. Elämänhaaveena mestaritaiteilija. )

Uudet vaatteet ja hiukset.
Aada säväytti leikkaamalla pitkät kutrinsa lähes olemattomiin. Ja kyllähän ne sopii!

****

Heti seuraavana aamuna Aada kutsui Samulin kylään. Aada aloitti heti flirttailun.

Samuli katsoi Aadaa niin rakastunein silmin, että sellaista harvoin näkee.

Hänen upeat violetit silmät varmasti lumosivatkin lähes kenet tahansa.

"Aada. Tä on tosi vaikee sanoo ja kun sä oot niin upee ja ihana ja silleen"
"Nii?"
"Mä tykkään susta"
"Niin mäkin susta!" Aada kiljaisi vastaukseksi jo lähes pyörtymäisillään onnesta.

Viimein Aada keräsi kaiken rohkeutensa ja suuteli Samulia. Se oli hänen ensimmäinen suudelmansa. Ja paras sellainen. 

Samuli ei kauaa aikailut, vaan pyysi Aadaa seurustelemaan kanssaan. Aadan reaktio lieni tarpeeksi selvä vastaus.

Aadan ja Samulin ilta ei jäänyt siihen, vaan he samantien ryntäsivät valloittamaan Leevin leveämmän sängyn.

Tultuaan myöhään illalla kotiin Leevi huomasi sänkynsä olevan varattu. Siellä nukkui kaksi nuorta, joista toinen oli Aada. Leevi ei tohtinut herättää nuoria. Hän ei edes aikonut saarnata Aadalle. Hänelle riitti, että hän tiesi, kuinka nolona sisko olisi kun huomaisi, että joku on nähnyt hänet parisängyssä miehen kanssa. Arvatenkin minkä jälkeen. Aamulla Aada saisi kuitenkin esitellä poikaystävänsä.

"Kuka se jätkä oli? Lähtiks se jo?" Leevi kysyi Aadalta heti aamiaispöydässä.
"Ai kuka jätkä?"
"Se kenen kanssa nukuitte mun sängyssä?"

"Ainii. Se oli Samuli. Se on mun poikaystävä. Ja öö sori... kun lainattiin sun sänkyä" Aada soperteli nolona.
"Eipä mitää.. Onneks olkoon teille ja varsinki sille jätkälle! Noin kuumaa naista ei joka kundi saa. Tuohan joskus se paremmin näytille niin voidaan tutusta. Ja hommakkaa oma sänky!"
"Juu. Sä ymmärrät aina, kiits!"

*****

Keskellä yötä tummanpuhuva hahmo hiippaili sisälle Rippojen taloon.

Aada kuuli kolinaa eteisestä ja oli heti tilanteen tasalla ja soitti pikimmiten poliisille.

Sillä välin varas oli sullonut heille elintärkeän vessanpöntön säkkiinsä voitokkain ilmein.

Voro hiipi huoneeseen, jonka luuli olevan tyhjillään. Vaan siellä odottikin Aada, joka hyökkäsi miehen kimppuun ja löylytti tätä oikein kunnolla.

Pian paikalle ilmestyi poliisikin, joka myös halusi myös antaa vieraalle kyytiä. 

Poliisitäti voitti ja varas passitettiin poliisiasemalle selittelemään. Rauha ja vessanpytty palasivat taas taloon.

*****

Leevi ja Aada päättivät kutsua seurustelukumppaninsa yhteiselle illalliselle. Tunnelma oli loistava ja kaikki tulivat hyvin juttuun keskenään.

Illan kruunasi kosinta romanttisen tähtitaivaan alla.
"Pippi Räsänen, tulisitko vaimokseni?"

"Tulen tulen tulen! Oi Leevi mä rakastan sua! Ihana sormus!"

"Niin mäkin sua"

Leevi ja Pippi viettivät romanttisen yön ja käpertyivät lopulta nukkumaan toisiaan vasten.

Aamulla he juhlistivat kihlaustaan kakulla. Paitsi Leevi, joka oli laiharilla.

Aada ei halunnut jäädä pekkaa pahemmaksi, vaan kutsui Samulin kylään aikomuksenaan kysyä tältä se yksi kysymys.

"Samuli? Kai se ois jo aika ja kun sä et millään saa kysyttyä. Tulisiks sää mun mieheksi?"

"Totta kai rakas! En voi uskoo tätä todeks. Viimein. Mun unelmat käy vihdoin toteen kaunoiseni"

Aada ei voinut uskoa onneaan. Nyt hän oli taas samassa vaiheesa Leevin kanssa. Ja vieläpä miehen kanssa, jota todella rakasti.

Myös Aada ja Samuli päätyivät juhlimaan kihlaustansa vällyjen väliin.

Aada oli kehittynyt maalauksessa todella hyväksi. Hänen taulunsa olivat upeita.

Leevi taas oli harrastellut kalastusta enemmänkin. Kumpikin tienasi taidoillaan jonkin verran.

"Ääh... Mun pitäis alkaa oikeesti laihduttaan, oon todella lihonu viime aikoina"

Aada lähti kaupungin ainoalle salille treenaamaan. Kumpu ei vaan ottanut lähteäkseen. Eikä asiaa auttanut alati vaivaava nälkä.

"Ei helvetti", Aada ajatteli. Leevin ehdotuksest hän oli tehnyt ihan vain varmuuden vuoksi raskaustestin. Kaksikin. Ja kumpikin näytti samaa tulost. Hän oli raskaana.

Ja nyt se pitäisi kai jotenkin kertoa Samulille.
"Se ei tuu ikinä hyväksymään tätä..."

Heti seuraavana aamua Aada keräsi rohkeutensa ja kutsui Samulin kylään.
"Sä et varmain usko tätä ihan heti, mutta mä oon raskaana. Sulle"
"Mitä? Ooksa ihan varma että se testi näytti oikein?"
"Valitettavasti joo. Tein kaks"

"No mutta sehän on hienoo! Oon aina halunnu isäks"
"Eikä oo! Mä en oo mikään äiti enkä mä halunnu vielä mitään lasta!"
"Heei, kyllä me pärjätään rakas. Otetaan nyt vaan ihan rauhallisesti askel kerrallaan."

Toisin kuin Aada, Samuli oli aivan ihastunut pikkuiseen ja odotti sitä innoissaan.

Pari päätti pitää pian pienet häät takapihallaan.

Häät eivät olleet hienot, mutta pari sitäkin onnellisempi.

Yht'äkkiä häähumun keskelle ryntäsi harmaahapsinen nainen.

Leevi tunnisti tulijan pienen mietinnän jälkeen, mutta oli hyvin hämillään.
"Miten sä tänne yht'äkkiä ilmestyit? Kaiken sen jälkeen mitä oot tehny meille. Lähdit tosta vaan mitään sanomatta ja välittämättä. Nytkö oot saanu elää nuoruutes vai? Häh!"

"Leevi rakas. Mulla on ollut teitä niin ikävä. Et voi tajutakkaan kuinka. Kuulin Hunteristakin. Anteeksi. Mutta eikös se ole tärkeintä, että oon täällä taas? Mun rakas poikani"
"No kaippa... On mäkin ikävöiny sua. Aada ei varmaan enää ees muista. Mutta oon kyllä silti edelleen vähän katkera"
"No kai sen ymmärtääkin. Se ei ei ollut mikään järkevin tekoni"
"No ei tosiaan. Äiti"

"Onneksi olkoon Aada! Sinusta on kasvanu niin kaunis ja iso tyttö"
"Kuka sä oot? Ja mistä tiiät kuka mä oon?"

"Tunnistanhan mä oman lapseni. Aada se olen minä. Vilma. Äitisi"
"Aada se tosiaan on äiti", Leevi liittyi keskusteluun.
"Ai se mitä mä en oo ikinä muistanu?"
"Nii"
"No kai se sit on. Muutaks sä tänne? Meillä ei kyllä oo vapaita huoneita ja nyt kun Samulikin just muutti tänne"

"Ei se mitään. Pääasia, että saan olla taas täällä teidän luona. Vaikka et muistakaan minua, niin rakastan sua silti"

Aadakin alkoi tulemaan pikkuhiljaa toimeen äitinsä kanssa. Vaikka ihan äiti Vilma ei hänelle edelleenkään ollut.

Nyt tämä onnellinen, melkein kolmen sukupolven perhe vietti loistokasta aikaa yhdessä.

Se kuitenkin keskeytyi pian, kun Vilma tunsi olonsa hassun kevyeksi.

Vilmasta oli kamalaa katsoa läheistensä surun murtamia kasvoja. Vastahan hän oli tullut takaisin ja oli taas saamassa elämänsä raiteilleen ja perheensä takaisin. 

Vilma ei tulisi näkemään lapsenlapsiaan. Ilmeisesti hän oli tullut vain heittelemään vimeiset hyvästit ja näkemään rakkaat lapsensa vielä kerran ennen poismenoaan.

Vilma haudattiin juhlallisin menoin miehensä viereen.

*****

Seuraavana iltana Aada tunsi vatsassaan lapsen haluavan nopeasti ulos.

"Missä Samppa on just kun mä tarvisin sitä!?"

Samuli kuuli Aadan tuskaisen huudon ja tilasi heille taksin, joka kiidätti heidät sairaalalle. Paikalle oli kerääntynyt paljon väkeä ja lisää tuli. Osa oli ihan paniikissa huomattuaan synnyttävän naisen.

Seuraavana päivänä pariskunta asteli ulos sairaalasta kantaen mukanaan pienoista poikaa, joka Martiksi nimettiin jo synnytyssalissa.

Vaikka Aada oli ollut aluksi hyvinkin lasta vastaan, ei hän enää voisi sitä poiskaan heittää. Hän rakasti pientä Marttia.

"Leevi me ajateltiin Sampan ja Martin kanssa muuttaa pois"

"Pois!? Eikös sen pitäny olla minä joka muutan? Sun piti jäädä tänne ja perustaa elämäs ja perhees tänne? Kyl määkin voin muuttaa, jos se on siitä kiinni, ettet haluu asuu isoveljen kanssa"
"Ei se siitä johdu. Halutaan vaan erilaisiin piireihin ja vähän keskustaampaan täältä"

"Ai jaha. No tee sit mitä lystäät, mutta multa on turha tulla vikiseen makuusijaa"
"Joo joo. Kiitti et ymmärrät, vaikka ootkin välillä aika jääräpää", Aada sanoi lempeästi naurahtaen.

Aada ja Samuli löysivät uuden kodin nopeasti.
"Mulla tulee niin ikävä teitä", Leevi tunteili.
"Niin meilläkin sua. Kai se Pippakin kohta jo tänne muuttaa? Tulkaa käymään usein!"

Leevi otti neuvosta vaarin ja pyysi Pippaa asumaan luokseen. Pippa suostui ilomielin ja he aloittivat heti suunnittelemaan uutta taloaan.

*****

*****

*****

Siinä oli muuttopuuhia kerrakseen :D. Ja tulihan sitä samalla tehtyä uus pituusennätys osassa ;)! 

Olin todella hämmentynyt, kun Vilma muutti yht'äkkiä takaisin Samulin muutos yhteydessä! Mutta oli ihan huippu kivaa nähdä Vilmaa vielä ja samalla saatiin hauta muun suvun viereen ;).

Olettekos tyytyväisi perijään :)? Saatika osaan :D?

Seuraavaks on tulossa taas taloesittely :)

*****

 

Hunter otti pojastaan mallia ja aloitti kuntoilun. Tosin ehkä myös vähän sen takia, että hänelle oli luvattu palkkio, jos hän kuntoilisi tarpeeksi.

Aada täytti vuosia.

Leevikin kannusti Aadan jo pyöriessä. Hunter puhalteli edelleen kohti kakkua.

Aadasta tuli veljensä tapaan säästeliäs.

Kakun syönnin jälkeen hän kävi vaihtamassa vaatteensa ja uudistamassa hiustyylinsä.

*****

Hunterin keräämillä rahoilla taloon rakennettiin pieni olohuone samalla kun nuorison huoneita muokattiin ikään sopivimmiksi.

Kokonaisuudessaan talo näyttää nyt tältä.

Ja ulkoapäin se vain suureni himppusen verran.

*****

Uudesta huoneesta muodostui heti koko perheen lempihuone. Miesväen katsellessa TV:tä Aada harjoitteli maalaamista.

Hunter ja Leevi rupesivat käymään salilla yhdessä. He palkkasivat jopa personal tranerin heitä opastamaan. Pitihän sitä ottaa kerrankin kuntoilusta kaikki irti.

Aadakin kävi välillä salilla. Hän oli innostunut heti, kun Leevi oli kertonut, että salilla saattaa tavata komeita miehiä.

Aada tapasi salilla mm. Maximuksen. Nuorekkaasta ulkonäöstö huolimatta hän taisi kuitenkin olla aika paljon Aadaa vanhempi.

Hunter ei kovinkaan arvostanut hänen "salaiseen" kalapaikkaan tunkevia ihmisiä. 

Aadan maalaukset eivät aina onnistuneet niin kuin hän olisi toivonut. 
"Äh, ei musta taidakkaan tulla ikinä mitään maalaria".

*****

Yht'äkkiä ollessaan taas kalastamassa lempipaikassaan Hunter tunsi olonsa kumman kevyeksi.
"No minäpäs olenkin jo sopivasti pukeutunut juhlapukuun valmiiksi, kaippa tästä sitten sopii pikkuhiljaa jo lähteäkin", hän tuumasi hymyssä suin oivaltaessaan mistä oli kyse.

"Kunhan vain muistat katsoa, että lapsillani on kaikki hyvin!" hän muistutti vielä viikatemiehelle ennen kuin hyppäsi tuonpuoleiseen.

Lapset järjestivät isällensä arvoisensa paikan jonne istuttivat koivun kuvastamaan Hunterin suurta rakkautta luontoa kohtaan. Leevi ja Aada olivat poissa tolaltaan. Nyt heillä ei ollut enää ketään. Ei äitiä eikä isää.

Heillä oli vain toisensa. Ja kummatkin olivat vasta pahaisia teinejä. Heidän olisi nyt vain pärjättävä keskenään.

Nuorten arki ei totisesti sujunut aina hyvin. Kouluun lähtiessään Leevi jätti ruoan uuniin ja talossa syttyi tulipalo.

Onneksi heillä oli palohälytin, joka teki automaattisen hälytyksen palolaitokselle, josta tultiin sammuttamaan palo.

Jäljelle jäi vain mustunut hella ja lasten tyrmistyneet ilmeet kun he tulivat koulusta.

*****

Leevi oli ruvennut tuomaan koulusta kotiin tyttöjä.
"Pippi sä olet kaunis kuin kedon kaunein kukka ja silmäs on siniset kuin ruiskukka. Vartalosi on haluttava kuin kala isälleni". Pippi oli hyvin otettu Leevin kehuista.

Välillä tytöt olivat vanhempiakin ja heitä saattoi olla paikalla monta yhtä aikaa.

Oon kateellinen naapurin mummolle, joka lähtee tosta joka aamu huippu kaarallansa :D.

Leevin tavatessa kavereitaan Aadalle jäi usein nuoremmakseen hommaksi pitää koti siistinä.
"Se tyhjänpantti ei kans tee ikinä mitään", hän tuhahteli kerätessään Leevinkin roskia pöydältä.

*****

Leevi oli taas käymässä koulun jälkeen Pippillä. Pippi asui kauempana upeassa maalaistalossa.

Pippi oli upea ja aivan Leevin mieleen. Pippillä oli kuitenkin myös sisko, Pampula, joka oli jumalainen näky, eikä Leevi voinut irroittaa silmiään hänestä.

Pampula oli kuin eri planeetalta äitinsä kanssa. Pippi sentäs oli perinyt äidiltänsä tuhdimman ulkomuodon.

Leevi ei voinut olla esittäytymättä Pampulalle.
"Moi, mä oon Leevi. Sun vanhempas on varmaan simpukoita kun oot tollanen helmi"
"Haha, joo ja sä oot taas joku nolo teinipoika, joka osaa ulkoo kaikki kliseiset iskurepliikit".

"Öh no..." Leevi sopersi nolona. Pampula ei tainnut lämmetä ihan heti. Eikä välttämättä ollut hänen tyyliänkään.

Leevi päätyi lopulta flirttailemaan Pippalle, jota hän oli pitänyt silmällä oikeastaan jo yläasteelta lähtien. Pippassa oli vain sitä jotain. Ei ehkä ulkonäkö, mutta luonne oli täysin vastustamaton.

"Mitäs sanoisit jos mä jäisin yöks?" hän ehdotti.
"Jää vaan. Oisin kohta kysynykki sua jäämään", Pippa vastasi ja Leevi halasi häntä onnellisena.

*****

Aada oli yksin kotona, kun Hunterin haamu tuli kummittelemaan. Aada ei vähästä säikähtänyt vaan rupesi juttelemaan niitä näitä isälleen.

"Moi isä! Kiva nähä taas pitkästä aikaa. Leevi ei oo nyt kotona, se on yötä tyttöystävänsä luona. Tai ei se kai tyttöystävä oo mut kaveri kummiskin. Me poltettiin täällä hella. Mut ei mitää, ostettiin jo uus. Mä saan maalailuilla vähän rahaa ja Leevi on käyny pari kertaa kalastamassa. Vaikka enemmän se näkee kavereitansa. Eikös me tehtykkin sulle kaunis hauta? Mä valitsin ruusut", Aada lörpötteli niin, ettei Hunter juurikaan saanut suunvuoroa.

Isä ja tyttö juoruilivat kuin parhaat kaverit ja Aada oli onnellinen, kun oli vielä päässyt näkemään isänsä. Mitä sitten vaikka hän olikin haamu.

"Moikka isä! Nähdään taas!"
"Nähdään rakas tyttäreni!"
Voi kuinka Hunterilla olikaan ollut ikävä lapsiaan. Nyt hän rauhoittui,  kun näki että heillä oli kaikki hyvin,

*****

 

Pippi oli taas käymässä. Aada tuli salakavalasti tekemään läksyjä ulos.
"Ei kun mä haluun vaan raikasta ilmaa!"

 

"Aada voisiksä mennä takas sisälle?" Leevi kysyi siskoltaan. Leevi aikoi viimein tunnustaa Pippille ihastuksensa. Onneksi sisko ymmärsi tilanteen arkuuden ja lähti pois paikalta.

Vahvistaakseen sanansa Leevi suikkasi vielä pienen suukon ihastuksensa huulille.

"Oi Leevi kiitos! Oon nyt niin onnellinen. Mäkin tykkään susta!" Pippi myhäili tyytyväisenä vastaukseksi.

Leevi ei aikaillut vaan heti kun oli varmistunut Pippin tunteista kysyi häntä tyttöystäväkseen: "Pippi nyt kun tiiän, että säkin ajattelet musta samanlailla, niin tulisitko mun tyttöystäväks? Ois kiva jos tää ois virallista".

"Tieteski tuun!" Pippa huudahti myöntävän vastauksensa vastaten samalla Leevin intohimoiseen suudelmaan.

Samana iltana Leevi vietti synttäreitään. Nyt Aadakin sai taas tulla paikalle.

Leevi oli vaativa ja puhalsi kynttilät vasta, kun tytöt takana hurrasivat tarpeeksi lujaa. Siinä kesti tovi.

Vietettyään niin kauan teininä Leevi oli jo unohtanut miltä tuntuu kasvaa ja hämmentyi itsekin sitä outoa oloa.

Taas kerran lähes ilman hiuksia jäänyt aikuiseksi kasvanut Leevi sai komean ulkomuodon lisäksi uudeksi piirteekseen ruutukammon.

( Leevi on nyt kokonaisuudessaan ruutukammoinen, hyvä, urheilullinen, säästeliäs ja lipevä. Lemppareita ovat lastenlaulut, hodarit ja limen vihreä. Elämän haaveena suurperhe, eli kasvattaa viisi lasta teini-ikään. )

Lahjaksi hän sai taas perinteisen tukka + vaatteet - paketin.

Leevi rupesi taas kuntoilemaan tiputtaakseen kasvun aiheuttamia kiloja.

Sillä välin kun Leevi ei ollut kotona Aada tapaili miespuolisia ystäviään. Hän ei halunnut hänen veljensä tietävän heistä, sillä Leevi kuitenkin vain arvostelisi tai tekisi pilkkaa. Saatika jos hän heittelisi vitsejään aiheesta.

Leevin harrastuksen jäljet näkyivät pian. Hän oli taas entistä ehommassa kunnossa.

*****

"Tosi tylsää kun sä oot vielä teini. Oisitpa säkin jo aikuinen Pippa"
"Mitä, eksä muka voi tykätä musta kun oon inasen sua nuorempi?"
"Voin tietty. Ja tykkäänki! Ajattelen vaan, että ihmiset luulee mua joskuks pedofiiliks jos liikun sun kanssa liikaa kaupungilla".

"No jaksa nyt odottaa vielä hetki. Siihen asti me voidaan halailla täällä".

Myös Aada tuli mainiosti toimeen veljensä tyttöystävän kanssa. Olivathan he vielä samassa koulussakin.

Aada saattoi herätä joskus aikaisinkin ennen koulun alkua, että ehtisi harjoittamaan maalaustaitojaan.

Leevi ei saanut aikaiseksi hakea töitä, mutta piti silti huolen, että jääkaappi on täysi. Hän alkoi ymmärtämään, ettei Aada ehdi tehdä kaikkea opiskeluiltaan.

Aada oli tapaillut jos jonkinmoista poikaa, mutta yksi oli ylitse muiden. Se oli Samuli. Hän oli tutustunut Samuliin koulussa, mutta Samuli oli vuotta vanhempi joten siksi jo valmistunut. Aadakin alkoi odottaa kuumeisesti kasvuaan.

*****

*****

*****

En oo laskenut kuvien määrää tarkkaan, mutta tais kuitenkin olla tähän asti pisin osa :)!